Sönkötystä

Soittaessani eilen poikani ulkomaanjoukkeen jalkapallovalmentajalle muistin hauskan episodin viime vuodelta. Se saa minut edelleen hyvälle tuulelle.

Poikani siis on innokas jalkapalloilija ja koska he viettävät koko kesän erinäisin isovanhempi järjestelyin ja meidän lomien puitteissa merenrantakodissamme on järkevää, että hän saa pelata myös siellä olevassa joukkueessa.

viime vuonna valmentaja vaihtui keväällä ja soitin uudelle valmentajallemme tarkoituksena esittäytyä ja kertoa muutamia asioita. Lähtökohta oli se, että herätin tämän miehen kesken unien. (hänen tyttöystävänsä koko puhelun ajan kysyi vieressä, kuka siellä, kuka siellä?)
Siis ajatuksena oli sanoa, että:
a) poikani tulee treeneihin seuraavana tiistaina
b) pojalla ei ole pelipaitaa eikä housuja vaan ne pitäisi saada sieltä.
Lopputuloksena oli sellainen sönkötys, että valmentaja, ja hänen puheluaan sivusta kuunnellut tyttöystävä, ei taatusti ollut ihan varma kuka sieltä ensi tiistaina tulee pelikentälle ilman housuja ja paitaa.

Puhelun jälkeen intoni kielen opiskeluun tuplaantui välittömästi.