Kadonneen jäljillä, tuo itketysohjelma. Ulvon jo alkuinsertin aikaan ja siitä sitten loppua kohti vesihanat valtoimenaan vuotaen. Siitä on tullut jo hauskuutus lapsille, äidin itkulle hyväntahtoisesti perheen kesken nauretaan. Ehkä jokaisen muunkin kurkussa on pala, mutta äiti antaa liikutusitkulle kasvot.
Tämän illan jaksossa Aunuksessa lastenkotilapsuutensa viettänyt tyttö etsi sisariaan. Hän löysikin heidät ja yhteys siskosten välillä oli käsinkosketeltavaa.
Jaksossa kävi ilmi, että tytöt olivat joutuneet huostaanotetuiksi vanhempien alkoholinkäytön vuoksi. Tytöt olivat koko ikänsä kaivanneet ja ajatelleet toisiaan. Nyt vihdoin he saivat nimille kasvot ja pääsivät luomaan toisiinsa suhdetta.
Iltarukouksen aikaan keskustelimme jaksosta lasten kanssa. Sanoin, että heillä on aina toisensa. Toivon, että heidän tiivis yhteytensä säilyy läpi vuosikymmenten. He ovat toistensa tuki ja turva silloinkin kun vanhempia ei enää ole. Elämässä on joku muu, jonka kanssa tietää, että voi sanattomasti jakaa elämää. Toinen tietää omat taustat, tietää tavat ja tarpeet. Toivon, että he ovat toistensa elämässä läsnä kaikissa tilanteissa, ainakin tietäen, että heillä on vanhempien lisäksi olemassa sisarus jonka puoleen voi aina kääntyä, joka välittää ja rakastaa.
Olen halunnut vaalia heidän yhteyttään. Ensimmäisen kerran, kun heidän välillään oli jotakin keskinäistä hauskaa jonka vain toinen heistä ymmärsi, jättäen meidät vanhemmat ulkopuoliseksi olin suorastaan liikuttunut.
Muodot ovat kasvun myötä muuttuneet mutta tiedän heillä on yhteys, korvaamattoman tärkeä yhteys.
Täällä toinen, joka vollottaa vuolaasti ko. ohjelman syövereissä ;)
VastaaPoistaTämä jakso liikutti erityisesti, kun omien tyttärieni kanssa sitä katsoin ja tajusin, että he ovat juuri sen ikäisiä, kuin ohjelman tytöt erille joutuessaan. Kuinka kamalaa se onkaan ollut. Oman äitini historiaan kuulu myös ahdistavat erokokemukset jo aivan pienenä...huoh.