Taiteessa on termi sekatekniikka, se sopii mielestäni elämään kokonaisuudessaakin. Jos rohkenee käyttää sekatekniikkaa voi lopputulos olla yllättävä, yllättävyydessäänkin juuri sopiva. Kaikkea tarvitaan: elämän kepeää ja höttöistä marenkia kuin myös kirpeää sitruunaakin. Tämä blogi on sekatekniikkaa kaikella tapaa. Läpikulkevana pohjavirtana kulkee kuitenkin huumorilla höystetty kiitollisuus.

torstai 22. maaliskuuta 2012

ratsastusleiri

Soitin meidän Pärnun kotimme lähistön talleille kysyäkseni, että järjestävätkö he lasten ratsastusleirejä? Vastauksena tuli, että eivät järjestä mutta haluaisinko minä järjestää sellaisen?

:) Lähtökohtaisesti olin ajatellut, että minun osuudekseni jäisi vain rahoittaminen, leirille varustaminen ja kuljettaminen. Hauskaa, koskaan ei tiedä mihin äitinä voi joutua.
Mutta silti, kiitos mutta ei kiitos :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos postistasi, on mukava saada sitä :)