Minulla ei ole biologista siskoa vain veljiä. Olisin aina kaivannut itselleni siskoa. Vain hiukan minua vanhemman, jonka vanavedessä olisin saanut oppia ja harjoitella elämää. Veljeni ovat minua selkeästi vanhempia ja kummatkin heistä ovat isäni aiemmasta avioliitosta. He ovat minulle tärkeitä ja läheisisäkin. Minä olen kuitenkin ydinperheen lapsi ja he ovat avioeroperheen lapsia. Meillä ei ole sama tausta ja samat juuret sitten kuitenkaan. Toiseen veljeeni minun suhde on varmasti aina pikkupikkupikkusisko- ISOveli. Veli, jonka silmissä en kenties koskaan kasva aikuiseksi. Mutta olen hänelle tärkeä ja tiedän, että voin elämässäni aina kääntyä hänen puoleensa, kun tarvitsen häntä, aina. Toisen veljeni kanssa olen luonut erityisen lämpimän ja hyvän suhteen aikuisiällä. Olen siitä pohjattoman iloinen. Mutta silti minulta on puuttunut biologinen sisko.
Elämääni liittyi kauan, kauan sitten tyttö, Nanna. Nanna on itse perheen ainoa lapsi. Hänen kanssaan kasvoin läpi nuoruuden myrskyt ja tyynet, hänen kanssaan jaoin opiskelut, hän eli kanssani sydänsurut ja iloitsi kanssani elämänkumppanin löytymisestä, vauvojen odotuksesta jne.
Hän tietää minusta oikeasti enemmän kuin kukaan muu ihminen tässä maailmassa. Hän tuntee minun juureni, pelkoni ja haaveeni- hän on nähnyt minut noloimmillani ja kantanut minua, kun olin sairaudessani heikoimmillani, hän on kulkenut kanssani väkevyydenkin hetket.
Minä tiedän myös hänen elämänsä läpikotaisin.
Olemme, emme vain eläneet vain myös tunteneet, toisen elämän kivut ja ilot.
Äitini syntymäpäiville hän osallistuu itseoikeutetusti. Sanoin äidilleni, ettei hänen tietenkään tarvitse Nannaa kutsua minun takiani. Äitini sanoi, että "tottakai Nanna kutsutaan onhan hän sinulle enemmän kuin sisko. Emmekä kutsu häntä vain sinun takiasi vaan on hän myös meille itsellemme tärkeä".
Niin, Nanna kuuluu itseoikeutetusti meidän perheeseen. Mieheni kanssa hän on aina ollut myös ystävä. Hän elää kaikella tapaa perheemme elämässä osallisena. Arjessa ja juhlassa. Lapseni laittoi koulutehtäväänsä läheisiksi aikuisiksi vanhempien lisäksi mummit, vaarin ja Nannan.
Niin, Sitä Nanna minullekin on. Voisiko minulla sen siskompaa edes olla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos postistasi, on mukava saada sitä :)