Taiteessa on termi sekatekniikka, se sopii mielestäni elämään kokonaisuudessaakin. Jos rohkenee käyttää sekatekniikkaa voi lopputulos olla yllättävä, yllättävyydessäänkin juuri sopiva. Kaikkea tarvitaan: elämän kepeää ja höttöistä marenkia kuin myös kirpeää sitruunaakin. Tämä blogi on sekatekniikkaa kaikella tapaa. Läpikulkevana pohjavirtana kulkee kuitenkin huumorilla höystetty kiitollisuus.

sunnuntai 26. helmikuuta 2012

Paasto

Olen usean vuoden ajan paastonnut ennen pääsiäistä. Minusta sen aloittaminen tulee joka vuosi yhtä yllättäin, aivan kuten talvi.  En ole uskaltautunut pidemmälle täyspaastolle, sen ainoa kokeiluni jälkeen jolloin viidentenä päivänä minusta tuntui kuin olisin tehnyt hidasta ja kivuliasta kuolemaa. Päätin päänsärystä ja oksentamisesta heikkona että siihen en enää lähde. Olen kuitenkin lukenut  http://pientaelamaaetsimassa.blogspot.com/ blogista kuinka Marikka on löytänyt hyvän paasto ohjeen.
Se alkoi minuakin kiinnostaa.

Tänä vuonna olen luopunut herkuttelusta viikolla(se on paljon se), olen luopunut lihan syönnistä, olen luopunut alkoholista( mieheni hymähtää tälle kohdalle, koska hänen mielestään oma alkoholinkulutukseni on sitä luokkaa, että siitä luopuminen ei ole oikeaa kilvoittelua). Näiden lisäksi aloitin kolmen päivän täyspaastolla edeten neljäntenä päivänä siihen missä se on tällä hetkellä.   Ruokavalioni on siis 4/5 nesteitä. Yhden ruuan syön päivän aikana, toki kevennetyn version siitä. Haluan säästää sen yhden ruuan perheen yhteiseen ruokailuhetkeen. Viime maanantai ja tiistai olivat kauheat päivät. Minusta tuntui, että ruokaa on siellä ja tuolla ja kaikkialla tuoksuu vain ihanat herkut. Oliko minulla sitten oikeasti nälkä. Oli minulla ehkä vähän. Vähän, siihen valtavaan mielitekoon verrattuna.

Pikku hiljaa viikon edetessä energisyyteni on kasvanut. Olen puuhastellut ja ulkoillut, olen ollut virkeä vielä iltaisinkin. Nälkää minulla ei ole ollut enää. Mieliteotkin ovat vähentyneet.
Ihoni kertoo omalla kielellään, kuinka epäterveellistä elämää olen jälleen viettänyt ennen paastoa. Ihoni on pienillä näppylöillä, kun rasva ja epäpuhtaudet tulevat ulos.  Ihminen on uskomaton, kun syö itselleen vanhingollista ruokaa. Miksi? En tiedä, mutta sitä minulla on tämän paaston ajan aikaa ihmetellä ja vastausta etsien pohtia. Kaikkea tätä varten on paasto.

Ihana ja sielukas Fredrika kuvaa paastoa blogissaan ennen aloittamistaan aivan valtavan osuvasti näin:
 "Ajatukset alkavat myös siirtyä jo paaston puolelle sillä huomisen jälkeen alkaa vuoden paras, selkein ja helpoin ajankohta.

Jostain syystä paasto yllättää minut joka vuosi. Kuvittelen luopuvani jostain, mutta hyvin nopeasti käy selväksi, että minulle annetaan lepo ja vapaus"

http://fredrikajohnson.blogspot.com/search?updated-max=2012-02-22T20:51:00%2B02:00&max-results=15

Terveisin M

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos postistasi, on mukava saada sitä :)